Suunnittelijakuvaus: Roosa-Emilia Ronkainen

Roosa-Emilia Ronkainen

vaatetus

roosaemilia.ronkainen@gmail.com

adapt/perish

Ihmisten piittaamattomuus muita lajeja ja luontoa kohtaan kääntyy heitä itseään vastaan ja johtaa elinympäristön ekologiseen ja kulttuurilliseen tuhoon. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämän aavikoitumisen, sotien, terrorismin ja luonnonmullistusten autioittamaa Maata asuttaa enää harvoja selvinneitä lajeja, näiden mukana pieniä ihmisryhmiä. Jäljellejääneet elävät mukautuen ympäristöönsä ja selviytyen parhaansa mukaan radikalisoituneessa ilmastossa, jossa polttavan kuumat kesät seuraavat hyytäviä talvia. Tulevaisuuden kehittynyt tiede yhdistyy muinaisiin taitoihin ja luonto kohtaa teknologian hylätyissä kaupungeissa. Tietoa ja taitoja katoaa historiaan ihmisten keskittyessä hengissä säilymiseen ja kulttuurin taantuma herättää primitiivisiä vaistoja. Onko jälleen edessä yhden lajin kuoleminen sukupuuttoon, olisiko tämä Maapallon ensimmäinen askel kohti uutta alkua?

Human’s neglectfulness towards nature and other species turns against them and leads into ecological and cultural destruction. Desertification escalated by climate change, wars, terrorism and natural catastrophes desolate the Earth, which is no longer inhabited except by several survived species, humans among them. The remainings adapt to their environment and do their best to cope with newly radicalized climate, its burning hot summers and freezing cold winters. The future’s developed science merges with ancient skills and the nature meets the technology in abandoned cities. Knowledge and abilities vanish into history while humans concentrate on staying alive and cultural downturn evokes primal instincts. Is the Earth going to witness yet another disappearance of species and could it be the first step towards a new beginning?

Lähdin mallistoa suunnitellessani tutkimaan minua inspiroivia muotoja, materiaaleja ja ajankohtaisia tapahtumia. Science fiction, geometriset muodot, epätavalliset materiaalit ja teknologian kehitys kiehtoivat minua. Kuitenkin myös pehmeät materiaalit, luonnonkuidut ja pehmeät sävyt tuntuivat omilta. Luonnonmullistukset ympäri maapalloa ja sodat Lähi-Idässä, Star Wars ja paimentolaiskansat yhdistyivät mallistossani tulevaisuuden aavikkopakolaisen asukokonaisuudeksi.

Materiaaleina käytän muun muassa pehmeää kašmir-villaa, viskoosia, neopreeniä, kirkasta PVC-muovia ja mongolialaista lampaanvuotaa. Värikarttaani poimin sävyt kylmiltä aavikoilta, tundrilta ja kalpeasta taivaasta. Tavoitteena on luoda sävyiltään harmoninen hiekan ja valkoisen sävyjä toistava mallisto, jossa muovi- ja luonnonmateriaalit kohtaavat samassa asussa. Mallistoni kertoo tarinaa dystopiasta, jota kohti maailma on menossa, ihmisten sitkeydestä ja mukautumisesta elinympäristöönsä.

I first started my collection development by researching inspiring shapes, materials and recent events. Science fiction, geometric shapes, unconventional materials and technological innovations fascinated me. On the other hand soft materials, natural fibers and soft tones drew my attention. Natural destruction around the World, wars in Middle East, Star Wars and nomadic folk combined in my collection into ensemble of future desert refugee.

As materials I use soft Kashmir wool, viscose, neoprene, see-through PVC plastic and Mongolian lambskin for instance. The colors to my color chart I picked from deserts, wastelands and pale sky. My goal is to create a collection with a combination of natural and plastic materials in harmonic shades of sand and white. My collection tells a story of forthcoming dystopia and hardship, resilience and adaptation.