Suunnittelijakuvaus: Ida Heiska

Ida Heiska

vaatetus

idaheiska@gmail.com

@ida_heiska

WITCH BOY, BUILDING SKYSCRAPERS

Naisen miehelle tekemässä vaatteessa on jotain hyvin symbolista, on ollut jo kauan. Tätä roolia on paljon kritisoitu ja vähätelty, mutta minua kiehtoo merkitysten kutominen vaatteisiin joita olen aina valmistanut läheisille miehille. Toisaalta luovutan jotain, toisaalta teen jonkun omakseni. Suunnittelen vaatteita minuun elämäni aikana vaikuttaneille miehille, sirkustaiteilijoille, muusikoille, henkisille opettajille, uuden maailman kulkureille, joita pidän tällä tavalla lähellä. Toisaalta se että tarkastelen heitä kohderyhmänä on tapa katsoa heitä etäältä, analysoiden ja tutkien. Olen ainoa ryhmästämme joka suunnittelee vain miehille suunnatun vaatemalliston. Miehet ovat minulle kiinnostavampi kohderyhmänä koska he ovat vähemmän taipuvaisia seuraamaan trendejä. Tutkimusten mukaan miehet tekevät harkitumpia ostopäätöksiä ja laatu on heille halpaa hintaa tärkeämpi. Miehet ostavat vähemmän ja vaativat enemmän.  

Mallistoani inspiroi sattuma, roskat ja vahingossa tulleet jäljet, joita ei voi enää toistaa vaikka haluaisikin. Koen värejä fyysisenä hyvänolon tunteena ja saan iloa siitä, että löydän harmaastakin ympäristöstä yllättäviä yksityiskohtia, joita kukaan ei ole tarkoituksellisesti suunnitellut sinne jätettäväksi. Katselin Lontoon iltapäiväruuhkassa maalinroiskeita kotiin palaavien työmiesten haalareissa ja löysin niistä paljon samaa kuin maailman tunnetuimpien taiteilijoiden abstrakteista maalauksista. Oikeastaan en usko sattumaan, uskon että työ kuljettaa itseään ja luon ainutlaatuisia eläviä pintoja monipuolisia tekniikoita käyttäen. 

Vaatteideni muodot pidän yksinkertaisina, ne toteuttavat vaatteen perustarkoitusta. Ne suojaavat ja niissä on vapaus liikuttaa kehoa. Vaatteideni muotokielessä minua kiehtoo myös tietty androgyynisyys, jokainen meistä on ensisijaisesti ihminen ja käsitteenä mies tai nainen on suuressa murroksessa. Itse käsitän miehuuden ja naiseuden voimina joita jokaisen pitäisi olla vapaa toteuttamaan itselleen sopivalla tavalla. Vaatteeni eivät lokeroi kantajaansa mihinkään ryhmään, koska minuun vaikuttaneet miehet eivät kuulu ryhmään. He ovat ulkopuolisia, tulleet muualta ja ikävöivät muualle. Muistavat, että jokainen meistä on vain käymässä täällä.

Suunnittelijana lähden usein intuitiivisesti liikkeelle materiaalista, mietin mitä sen väreistä ja ominaisuuksista ei ole totuttu näkemään, minkälainen vaate antaa tilaa uusille tulkinnoille. Vaatteiden jatkuva uudelleen keksiminen on tärkeää, koska sitä mukaa kun vanhat tyylit vakiintuvat niiden välittämä viesti muuttuu myös rajoittavaksi ihmisen alituisessa muutoksessa olevalle persoonalle. Uskon että jokainen ilmaisee itseään pukeutumisen kautta, vaikka ei sitä itse tiedostaisikaan. Yleensä ihmisiltä kysyttäessä heille on hyvin selvää millaista vaatetta he eivät ainakaan pukisi päälleen. Suuret brändit käyttävät tätä ihmiseen sisäänrakennettua tarvetta hyväkseen luomalla imagoa ryhmästä johon ihmisen on haluttavaa kuulua. Unelmani on nähdä anarkistinen maailma jossa jokainen on ommellut kasaan vaatteensa itselleen merkityksellisistä löydetyistä ja lahjaksi saaduista materiaaleista, ja jossa jokaisen pukeutumisellaan välittämää viestiä vaalittaisiin sananvapauden tärkeänä muotona.

There is something very symbolic about a woman making garment for a man. I am fascinated about the meanings weaved into the clothes I have made for men in my life. In a way I give them something, but in a way I also make them my own. I am the only one in our group who makes clothing collection for men. As a target audience men interest me more because they are less influenced by trends. Men buy less and demand more from their clothes. 

My collection is inspired by coincidental marks and splatters that cannot be repeated even by design. I was watching paint splatters on workers uniforms in a London rush-hour tube and noticed that there is something very similar beauty in abstract masterpieces in Tate. 

In the shapes of my garments I research what it means to be a man in a constantly changing world. I think the definition of a man and masculinity is in an exciting turning point and to me femininity and masculinity mean the energies that are balancing in each of us. The garments that I make are not categorizable because men who have influenced me don’t fit into any box. They came from somewhere else and are on the way somewhere, knowing that we are all just visitors here. 

I think it is important to reinvent clothing because as old styles stabilize they become limiting to the personality that is in a constant change. My dream is to see an anarchistic world where everyone wears self-made clothing made out of found materials that have an emotional meaning to them.